En varaudu maailmanloppuun, enkä ole survivalisti, mutta haluan olla varautunut lyhytkestoisiin poikkeustilanteisiin kaupunkiolosuhteissa. Yksi olennainen asia on silloin puhdas juomavesi.
Jo lyhytkin häiriö vedenjakelussa hankalaittaa elämää. Herkuttelu espressolla käy mahdottomaksi, ruoanlaittoon tulee haasteita, ja eipä janoaankaan voi sammuttaa raikkaalla hanavedellä. Useamman tunnin katkos saa miettimään eri vaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi, ja vuorokausi vaatii jo yhteiskunnan auttamaan suurinta osaa kaupunkilaisia. Laajemmassa vesikatkossa kauppojen pullovedet ovat pian loppuunmyytyjä.
Oma varautumiseni on n. 10 päivää juomavettä minulle ja kissalleni; 30 litraa. Säilön veteni yllä olevassa kuvassa oleviin kolmeen 10 litran vetoiseen Plastexin hanallisen vesiastiaan. Lisään veteen yhden Katadyn Micropur Classic MC 10T -tabletin, joka pitää 10 litraa vettä juomakelpoisena kuusi kuukautta.
Tabletti liukenee veteen kahdessa tunnissa, jonka jälkeen on hyvä sekoittaa vesi astiaa ravistamalla. Tablettien hyllyikä on 10 vuotta, ja vaikuttavana aineena hopeaionit, jotka tuhoavat bakteerit. Toki veden voi ennen käyttöä vielä kiehauttaa vaikkapa risukeittimellä.
Kun puolen vuoden välein vaihtaa vedet, on astian annettava kuivua hyvin, ennen kuin sen täyttää uudelleen. Jos haluaa olla oikein huolellinen, voi astialle suorittaa desinfioivan pesun, jonka jälkeen kunnollinen huuhtelu ja kuivatus.
En vaihda kaikkia vesiä samaan aikaan, vaan peräkkäisinä kuukausina. Näin minulla on vähintään 20 litraa vettä varastoituna senkin aikaa, kun vaihtovuorossa oleva vesiastia kuivuu pari päivää.
Veden varastoinnin lisäksi on hyvä olla varastossa myös vedenpuhdistustabletteja, vedenpuhdistin tai -suodatin sekä ilman sähköä toimiva keittomahdollisuus, jotta tarvittaessa epäilyttävämmästäkin vesilähteestä pystyy tekemään juomakelpoista vettä.
Peseytymiseen ei tarvita juomavettä. Siihen voi poikkeusoloissa käyttää järvi- ja jokivettä tai vaikkapa kerättyä sadevettä – puhtaalla vedellä on silloin tärkeämpää käyttöä.
Tätä asiaa mietittiin meilläkin, kun porakaivoa hankittiin. Ottaako yksivaihe- vaiko kolmivaihepumpulla. Yksivaiheinen pumppu on selvästi kolmivaiheista epävarmempi kapistus kokemuksien mukaan, mutta sitä on helppokäyttää halvallakin aggregaatilla. Kolmivaiheiset aggregaatit kun maksavat ihan eri summia ja ovat myös monimutkaisempia. Päädyttiin sitten kolmivaihepumppuun koska naapuriin tulee kunnanvesi, kaupoissa on vettä ja hätätapauksessa yhteiskunta jakaa vettä. Viimeinen hätävara on isot sadevesisaavit jotka käytännössä aina täynnä, myös kuivana kesänä. Siinä onkin jo monta sataa litraa vettä josta saa keittämällä täysin kelpaavaa talousvettä.
Kaivo on yksi asia, jota rivitaloasukkaana kadehdin. Toinen on takka. Ne kun eivät kuulu taloyhtiössämme varustuksiin.
Mitenkä Petteri olet järjestänyt sadeveden keräyksen? Ja onko siinä jonkinlaista roskasuodatusta?
Sadeveden keräys on ihan perinteistä mallia, eli talon sadevesirännin alla on iso sadevesitynnyri (muovia) joka kestää jäätymiset ja auringonpaisteet. Erillistä suodatusta ei ole, tuota kun käytetään normaalisti vain saunan pesuvetenä ja kukkien kasteluun. On kyllä harkittu että laitettaisiin jotkut verkot/harsot suodattamaan ylimääräiset pois. Tuosta kun on ilman suodattimia niin paljon helpompi ottaa vettä, ettei ole tullut laitetuksi alkuunkaan.
Ylivuoto tynnyreissä toimii reunan yli josta se tällä hetkellä roiskuu ikävästi myös talon kivijalkaa vasten joka ei itsessään ola vahingollista, mutta pitää kuitenkin talon nurkat vähän pidempään kosteina sateen jälkeen. Tuohon olisi tarkoitus tehdä niin helppo ratkaisu että poraa reiän tynnyrin kylkeen talosta vastakkaiselle puolelle jolloin ylivuoto päätyy vaarattomasti metrin päähän talosta.